Kenestä tasavallan presidentti?
Joulun mentyä palaamme arkeen ja kohti presidentinvaalin ensimmäistä kierrosta. Epätietoisten äänestäjien joukko on poikkeuksellisen suuri, yli 25 prosenttia. Kestosuosikki Sauli Niinistön kannatus on laskusuunnassa. Hänestä paistaa väsynyt ja hieman tyhjänpäiväisiä puhuva mies., joka ei oikeastaan ole koskaan halunnutkaan presidentiksi Käykö hänelle kuten aikaisemmillekin ennakkosuosikeille Riitta Uosukaiselle, Elisabeth Rehnille ja Esko Aholle, jotka loppusuoralla kangistuen jäivät toiseksi.
Muista ehdokkaista Timo Soinin jankutus ”irti Euroopasta” alkaa kyllästyttää ja paljastaa hänen populistisen retoriikkansa. Samaan kategoriaan ”irti Euroopasta” ja ”oma markka”, kuuluu Paavo Väyrynen, jonka itsekehu on ajat sitten ylittänyt soveliaisuuden rajat
Heidän kannanottojaan ei voi kuin ihmetellä, sillä olemme kansakuntana saaneet nauttia hyvinvointimme hedelmistä juuri pitkälti Euroopasta hankittuina.
Toisesta Paavosta, Paavo Lipposesta valtamedia, laajan toimittajakaartin avustamina, yrittää tehdä syyllistä vähän joka asiaan, erityisesti liittymisestä EU:hun ja eläkeläisiä hämätäkseen jopa taitettuun indeksiin. Aivan kuin hän olisi ollut vaaraksi Suomelle ja suomalaisille.
Lipposesta tuli pääministeri aikana kun Suomi oli 90-luvun laman ja porvarihallituksen jäljiltä konkurssikypsä. Hän joutui kansakunnan pelastustehtävissä tekemään toimia jotka eivät kaikkia miellyttäneet, mutta se lienee totta, että ilman Lipposen määrätietoista jämäkkää otetta ei Suomi olisi selvinnyt. Se kuitenkin on totta, että Lipposen kahdeksan pääministerivuoden jälkeen Suomen talous oli taas kunnossa.
Euroopassa ja globaalisti ajat ovat vielä sekavammat kuin 90-luvun laman aikoihin. Tästä johtuen kansojen välillekin syntyy jännitteitä ja rauhattomuus voi kasvaa. Tästä syystä meidän pitää tarkoin harkita, annammeko kansakunnan peräsimen kenen tahansa käsiin. Vaikeina aikoina kansakunta tarvitsee kokeneen valtiomiehen, jolla riittää näyttöjä päättäväisestä toiminnasta Suomen ja suomalaistenhyväksi ja joka nauttii arvostusta myös Euroopassa ja laajemminkin. Jokainen joka on rehellinen itselleen tunnustaa, että Paavo Lipponen täyttää nämä vaatimukset.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Niinistön puheet ovat alkaneet jo naurattaa, hän on keskittynyt sättimään Kokoomusta.
Kyseessä on vaalitaktiikka, leimautumalla kokoomuslaiseksi hän menettäisi valtavasti ääniä
Suomessa Lipposen johdolla tuettiin pankkeja antamalla niille suoraan rahaa, Ruotsissa se tehtiin pääomittamalla pankkeja. Suomessa velallisen mahdollisuus päästä eroon näistä veloista oli myös paljon heikompi. Kummatkin politiikat johtivat uuteen nousuun, vaikkakin myös maailmanmarkkinoidenkehityksellä oli osansa asiaan. Kummassa maassa pankkikriisi hoidettiin paremmin?
Muistat nyt ehkä hiemanväärin,kyllä Aho-Viinanen "pelasti" pankkeja, varsinkin Osuuspankeissa velallisina olleita maanviljelijöitä ja myös SYP ja KOP saivat miljarditolkulla rahaa. Säästöpankit ne samat herrat ajoivat nurin,samoin E-liikkeen. Lipposen syylistäminen tässäkin asiassa on juuri sitä, mihin kirjoituksessani viittasin.
Totta kirjoitat. Piti oikein tarkistaa asia. Mutta noista jälkiselvityksistä Lipponen ei kuitenkaan saa puhtaita papereita, sillä Arsenal-sotku ja mittavan omaisuuserän myynti pilkkahintaan ulkomaille oli varsin erikoinen näytös. Siinä sivussa oli Se Sundqvistin jupakka. Ennen kaikkea koko ajan kummitteli velka-armahduslain kovin hidas syntyminen.
Omaa luottamustani Lipposeen lisäksi syö sekä stasi-sotku että tuo kaasuputken lobbarina toimiminen joka oli entiseltä pääministeriltä aika outo veto.
Paljonko Soneran kautta huidottiin Saksan ilmaan rahaa?
Euroissa n. 4 miljardin luokkaa, jolle olisi ollut kai muutakin käyttöä, vaikka niille vähäosaisille tai jotain.
Liittyy, sillä pääministeri ja varsinkin pääministeri Lipponen hallitsee joukkojaan.
"Valtio omisti kesällä 2000 Saksan umts-luvan hankkimisen aikaan Sonerasta 52,9 %. Näin ollen Heinonen ja Lipposen hallitus oli käytännössä Soneran ylin vallankäyttäjä."
Onpa omituista, että tätäkin yritetään vierittää Lipposen synniksi. O-P Heinonenoli ministeri joka teki toimivaltuuksiensa noja lla ne päätökset niistä Saksan kaupoista ja "suoraselkaisenä" kuten media kaunistelee erosi suuren puhalluksensa jälkeen. Sama mies möi meidän Soneran päätösvallan ja laitteiston Ruotsiin, nyt hän heittelee tikkaa Ylen
käytävillä.
En minä Lipposen syyksi ole vierittämässä vaan ihmettelen, millainen pääministeri ja armoton, mutta leppeä sekä suuri Johtaja antaa joukkueensa tärvätä veronmaksajien rahaa maailman tuuliin kaikkinensa n. 6000 miljoonaa ( 6 miljardia) euroa ilman, että huomaa koko asiaa.
Uskoa saa tietysti, kuka haluaa, että liikenneministeri Lipposen hallituksessa pystyy yksin ja salassa pääministeri Lipposelta tuollaisen asian päättämään ja pitämään sen myös salassa.
Joko siis Lipponen tiesi ja vetäytyi verhon taakse tai ei tiennyt eli oli ja on ulkona.
"Euroissa n. 4 miljardin luokkaa,..."
Kyllä se 4 mrdia oli markoissa.
Matti Jalagin,
usko pois, vaikka kysymys oli suurista rahoista, huutokauppapäätökset tehtiin Soneran toimivan johdon piirissä. Ei siihen Valtioneuvosto ehtinyt edes puuttumaan ja tuskin olisi voinutkaan. Ao. johtajat saivat maksaa päätöksestään potkujen muodossa. Myös O-P. Heinonen teki seuraa, koska oli muodollisesti vastuussa.
Yhdellä ainoalla klikkauksella löytyy faktaa ja silti väität omiasi?
"Sonera-kirja, oikealta nimeltään Minne hävisivät Soneran rahat?, on alun perin internetissä julkaistu tuntemattomien kirjoittajien teos. Se kertoo Soneran liiketoimista ja johtamisesta vuosina 2000−2001, jolloin Soneran toimitusjohtajana toimi Kaj-Erik Relander. Tänä aikana Sonera menetti muun muassa 4,3 miljardia euroa Saksan ja Italian UMTS-lupiin.[1]" Wiki
Lopullinen menetys oli n. 36 miljardia markkaa eli n. 6 miljardia euroa.
Toisella klikkauksella löytyy faktaa päätöksenteosta, mutta sen saat etsiä itse.
Lipponen oli pääministeri ja Heinonen liikenneministeri, joten kuka uskoo, että tuon luokan päätöksen teki vain joku kysymättä asiaa Lipposelta?
Matti J.: "Sonera-kirja, oikealta nimeltään Minne hävisivät Soneran rahat?, on alun perin internetissä julkaistu tuntemattomien kirjoittajien teos."
Voiko luotettavampaa lähdettä enää olla?
Klikkaa Sonera umts ja perehdy asiaan, niin löydät kymmeniä ja taas kymmeniä muita linkkejä, joista tuo tappio käy ilmi.
Jos olisin ilkeä, sanoisin lisäksi muuta, mutta en sano.
Humanisti kun olen.
Maailmantalouden nousukauden jälkeen jopa Lipposen ja demarien johtama talous on kunnossa, koska kaikki markkinat vetävät.
Mutta Lipponen ei muistanut hyvinä aikoina maksaa valtionvelkaa pois, jotta olisi ollut puskuria tähän päivään vaan tuhlautti kaiken, mitä tuli ja enemmänkin.
Talousmiestä ei Lipposesta saa tekemälläkään eikä presidenttiä hokemallakaan.
Lipposen ansioksi pitää lukea Suomen nousu Albaanialaiselta tasolta, valtioksi jonka talous oli kunnossa, uutta velkaa ei tarvittu ja vanhakiin alettiin lyhentämään. Suunnatonta velkaa ei tietenkään voitu kaikkea kuitata lyhyessä ajassa
Mielenkiintoisia ajatusketjuja.
Olen ajatellut yhden asian ihan toisin kuin kirjoitat.
Olen miettinyt, kuuluisiko valta ihan muille kuin vallanhimoisille ja vallan tavoittelijoille. Vallassa itsessään ja etenkin sen himoitsemisessa on jotakin perin juurin vastenmielistä. Minusta Niinistö on havitellut valtaa ties miten pitkään. Hän on sovitellut itsensä sitä varten aseteltuihin kuvakulmiin milloin jäällä luistimissa, milloin missäkin. Porvarillisen median suosiollisesti auttaessa, tietenkin.
Kaikista ehdokkaista Paavo Lipponen on ymmärtääkseni se, joka ei tätä vaalia tavoitellut vaan joka siihen saatiin suostumaan. Se ei mitenkään vähennä hänen ansioitaan, melkein päin vastoin.
Mitä ajattelet näistä näkökohdista?
Paavo Lipponen on osoittanut kansalle, että ei hänelle voi mitään valtaa antaakaan.
Jos Paavolla olisi vielä valtaakin, mehän olisimme nahkurin orsilla koko porukka.
Paavolla on kotona hyvä olla eläkepäivinään kun siellä on akkavalta. Se valta sopii Paavolle hyvin ja on riittävä.
Voisitko osoittaa esimerkkejä, miksi hänelle ei voisi antaa sitä valtaa mitä presidentti voi käyttää? Ei riitä, että syytät häntä valtakunnan mörköksi. Ei sekään, että työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään taitetun eläkeindeksin käyttöön ottamisesta. Ei siitäkään, että liityimme EU:hun, kansan enemmistö oli sitä mieltä. Olisi hyvä kertoa, mitä muut ehdokkaat ovat tehneet jotain paremmin tai edes jotakin kansakunnan puolesta, mutta kun ......
Kukaan sdp:n sisäpiiristä ei ole suostunut edes myöntämään, että Paavoa pyydettiin ehdolle, joten mielikuvaksi on jäänyt, että Paavo tuli raamit kaulassa huoneeseen ja vaati saada tietää, miksi tuli ja mitä siellä teki.
Jos on totta tuo mitä nyt väitätte, on pyytäjä ollut silloin kotijoukoista ja antaa pontta sille väitteelle, että rouva Lipponen on valinnut Mäntyniemeen jo verhotkin.
Nyt sekoitat hekilöitä, Jenni Niinistö omaasukua Haukio on lehtitietojen mukaan jo valinnut osallistujat Linnan juhliinkin, niin kai hän ne verhotkin on käynyt valitsemassa.
Nyt sekoitat hekilöitä, Jenni Niinistö omaasukua Haukio on lehtitietojen mukaan jo valinnut osallistujat Linnan juhliinkin, niin kai hän ne verhotkin on käynyt valitsemassa.
Hyvä vastauksia Reijolta, kiitos niistä. Päästään kunnon keskusteluun.
Meillä on nyt sen verran eri käsitys aikuisten keskustelusta, että minä jätän teidät toverit kiistelemään keskenänne.
Muuten olen sitä mieltä, että Paavo I sopii paremmin vaikka Venäjän presidentiksi.
Tänne riittää ihan tavallinen suomalainen ihminen.
Lipponenhan on kamikaze-ehdokas, hölmö nuija, joka syöksyy vaaliltaistelussa tuhoon Jutan puolesta. SDP:llä ei ole kunnollisia ehdokkaita, ei poliittisia mahdollisuuksia, muodon vuoksi saa Lipponen tulisoihtuna palaa loppuun, koska käyttöarvoa ei ole jäljellä (vrt. Marx: Pääoma I).
Lipposesta en ole samaa mieltä, mutta pitää sen verran sanoa että pirun hyvä kun täällä kirjoittavat satakuntalaisetkin politiikan vaikuttajat.
Jos tosiaan presidentiksi halutaan poliittinen helpoheikki yksinkertaisine mahdottomine ratkaisuineen, tarjolla on kaksi verratonta veikkoa: Paavo Väyrynen ja Timo Soini. Kysyn vain, iltamaviihdyttäjääkö tässä haetaan vai vakavasti otettavaa valtiomiestä, joka todella voi näyttää valtio- ja Eurpooppatason ratkaisuille suuntaa?
Halutaanko Presidentiksi nainen? Silloin valinta tehdään Sarin ja Eevan välillä. Varsinkin Sari on yllättänyt laajalla tietopohjallaan, eikä Eevakaan huono vaihtoehto olisi. Kummallakaan ei kuitenkaan ole toiselle kierrokselle mitään mahdolisuutta, joten paras katson muita mahdollisuuksia.
Pienryhmistä ovat jäljellä Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto. Haavisto on pärjännyt tenteissä hyvin. Arhinmäki on myös ryhdikkäästi puolustanut kantaansa, mutta kumpikin jää tammmikuussa lähtöviivalleen. Vaikka Haavisto on kallubeissa noussut puoluekannatuksensa edelle, ei se riitä.
Jäljelle jäävät Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. Niinistön kannatus on laskussa, eikä ihme niin onttoja ja pitkään seliteltyjä ovat hänen kannanottonsa olleet, jos niitä voi sellaisiksi edes sanoa. Mikä kannanotto se sellainen on, joka pitää vähintäänkin jatkovirkkeessä pyörtää, jotta ei vain tulisi sanottua mitään?
Sitten Lipponen. Hänellä on kanttia ilman populismia sanoa, kuten asiat ovat. Lipposen suurin synti on se, että hänen hallitustensa aikana Suomen talous nostetiin alijäämämätilanteesta noin kahdeksan miljardin ylijäämälle. Kaikesta panettelusta huolimatta se oli parasta myös pienen ihmisen kannalta.
Sitäpä sitten kelpasi Vanhasen ja Kivineimen hallitusten levitellä kohteettomasti pitkin Suomea ja Eurooppaa niin, että nykyinen hallitus joutui alkamaan noin yhdeksän miljardin takamatakalta.
Olen vakaasti sitä mieltä, että Lipposen kiri on vasta alkamassa. Ensimmäisenä vaalipäivänä hän on vähintään toisena. Toisesta kirroksesta tuleekin sitten tosi jännittävä.
Viljo Heinonen, joko Paavo Lipposen kannatuksen lasku on pysähtynyt? Onko ilmassa jo nousun merkkejä? Meneekö 10% rikki seuraaviin, 2018, pidettäviin vaaleihin mennessä?
Paavo Väyrynen on ehdokkaista ainoa, joka esittää uusia uria aukovia toteuttamiskelpoisia ja täsmällisiä ehdotuksia. Otetaanpa vaikka tämä markkaan palaaminen. Ensi vaiheessa Suomi luopuua eurosta ja ottaa markan käyttöön. Pian toisessa vaiheessa muodostamme yhteisen valuuttaunionin Ruotsin ja Norjan sekä Tanskan kanssa. Ilmeisesti Väyrynen ohjaa koko prosessia ja yhteisvaluutaksi tulee markka. Tähän pääsemme, kun Väyrynen ensin valitaan presidentiksi ja sen jälkeen Suomen Keisariksi Paavo I:seksi.
Paavo Väyrysellä on esittää aivan huikean laaja kokemuksensa. Hän oli tiukasti yhteistyössä KGB-kenraali Vladimirovin kanssa, kun alkoholisti Karjalaisesta piti saada presidentti.
Mitäköhän kaikkea Vladimirov kertoi Väyryselle Tehtaankadun saunassa? Vladimirovhan oli urallaan ollut mm KGB:n ns märkien töiden johtajana. Tuo tarkoitti salamurhia ja sabotaasia ym.
En tiedä mihin uskoon Erland Salo on saanut herätyksen, kun hourii mahdottomia. Ruotsin ja Tanskan kruunut on sidoksissa euroon. Niistä ei oikeastaan voi puhua itsenäisinä valuuttoina. Norjalla taas on öljynsä ja sen pohjilta vahva valuutta. Se on pohjoismaista ainoa, jolla on puhtaasti varaa ja mahdollisuuksia omaan valuttapolitiikkaan.
Mites sitten suu pannaan, kun euro kestääkin. Sitäpaitsi ei Euroopassa ole euron kriisi, vaan talouskriisi, joka on täysin valluutan nimestä riippumaton ja saadaan aikaan minkä tahansa valuutan aikana huonolla talouden pidolle eli holtittomalla velkaantumisella.
Kyllä se on ihan sama usko kuin se, joka oli sodan aikana Suomeen itärintaman takaa valhepropagandaansa syytäneillä. Uudessa Suomessa ovat kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliittolaisten miehet kertoneet suunnitelmistaan ja niiden toteutuksesta. He kirjoittelevat häiriökommentteja nimimerkeillä.
Tästä Hemmo Koskiniemi ym. rehentelivät aikoinaan täällä, näistä menetelmistään.
Ne ovat ihan samoja kuin aina demokratian vastaisilla ja diktatuuriin pyrkijöillä, oli se sitten proletariaatin diktatuuri tai Ku Klux Klan. Yhtymäkohtia näihin on nyky-Suomessa Kosol(al)ti.
Minä kirjoitan omalla nimelläni, joten en kuulune joukkoon?
Ja onneksi demarit täällä US:n palstoilla pitäytyvät totuudessa ja vain totuudessa eivätkä ainakaan kirjoita ilkeämielisiä häirikkökommentteja; saati propagandaa.
Katsokaa vaikka tuota peruspalveluministeri Gusenina-Richardsonin paatoksellista vuodatusta ja sen kommentteja, joiden mukaan aurinko paistaa köyhille nyt, kun sdp johtaa hallitusta (Kontio/sdp) ja ottaa muiden nimissä lainaa ostaakseen näiltä ääniä.
Paavo Lipponen on ehdokkaista se joka tulee saamaan vähiten kannatusta verrattuna oman puolueen kannatus viime eduskuntavaaleissa. Sitä tosiasiaa blogin demariviisastelijat eivät voi muuksi muuttaa.
Ilkka; ei se ole viisastelua, jos toteaa Lipposen omaavann kokemusta ja taitoa joita ei muilla ehdokkailla ole. Uskon, että vaalien lähestyessä sen muutkin noteeravat. Lipponen ei ole populis, kuten mm ehdokkaat Väyrynen ja Soini. Väyrysen markka takaisin ei ole muuta kuin populismin kukkanen! Populismin keinoin Väyrynen kosii niitä mummoja jotka tänä päivänäkin kääntä kaikki ostoksensa markoiksi ja paperiteollisuuden pamppuja, jotka haaveilevat jatkuvista devalvaatioista. Ei tämän ehdotuksen tekemiseen tarvitse paljoa kokemusta ja tietotaitoa, itseasiassa tieto ja ymmärrys saattaisivat olla este tällaisille ehdotuksille. Tällaisilla ehdotuksilla ylläpidetään kriisiä, levottomuutta ja luottamuspulaa, ja ne maksavat meille jokaiselle.
Lipponen ei näin ala-arvoiseen sortuisi.
Vastaan Viljo Heinosen kysymykseen "En tiedä mihin uskoon Erland Salo on saanut herätyksen, kun hourii mahdottomia.". Minä uskon kaikkeen, mitä Paavo Väyrynen on sanonut tai sanoo. Hän on ainoa ihminen Suomessa, joka on ollut ja on aina oleva oikeassa.
Väyrysen visio pohjoismaisesta valuuttaunionista odottaa vain sitä, että hänet valitaan Suomen presidentiksi, jonka jälkeen asiat kyllä suttaantuvat.
Muistakaamme Väyrysen suunnaton kokemus Neuvostoliiton kanssa. Hän sai oppinsa Kekkoselta, joka hoiti idänsuhteita KGB-linjaa pitkin. Nyt Venäjällä on vallassa sekurokratia, jossa valtaosa on entisiä KGB:n toimihenkilöitä. Tosin siitä järjestöstä ei erota kuin kuoleman kautta. Väyrynen on paras suhteissa KGB:n kanssa.
"Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa." Näin sanotaan perustuslaissa. Huomatkaa järjestys! Väyrynen on kertonut monesti, että se on presidentti Väyrynen, joka johtaa ulkopolitiikkaa. Piste. Me voimme luottavaisin mielin antaa Suomen johdon Väyrysen käsiin.
Uskovaisia riittää joka junaan ja vielä asemillekin.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 36 kommenttia